Ihminen blogin takana

Blogia kirjoittaa reilu kolmikymppinen kissoille elämänsä omistanut lohjalainen hassu kissatäti. Ensimmäinen kissa tuli meille vuoden 2001 heinäkuussa. Laku oli vain muutaman viikon ikäinen, emonsa hylkäämä orpopentu.

Tällä hetkellä kissalaumaamme kuuluu seitsemän kissaa:
- Lula, pitkäkarvainen kotikissanaaras (s. 1.4.2008)
- Ninja, lyhytkarvainen kotikissanaaras (s. 13.5.2011)
- Traks, pitkäkarvainen kotikissauros (s. 17.5.2012)
- Hertta, pitkäkarvainen kotikissanaaras (s. 11.10.2012)
- Kelmi, pitkäkarvainen kotikissauros (s. 1.8.2013)
- Vesku, pitkäkarvainen kotikissauros (s. 13.5.2014)
- Olavi Pekunpoika, pitkäkarvainen kotikissauros (s. 27.5.2017)

Vanhempieni luona asuu stressikissa Ässä, 3.7.2009 syntynyt lyhytkarvainen kotikissauros.

Kaksi kissoistamme ovat jo edesmenneitä, Laku (3.7.2001-25.8.2012), lyhytkarvainen kotikissanaaras sekä Peku (17.4.2002-3.8.2017), pitkäkarvainen kotikissauros.

Asumme Lohjan keskustassa n. 100 neliön kokoisessa kerrostaloasunnossa. Asunto on sisustettu kissojen ehdoilla ja asuntoon kuuluu kissaturvalliseksi verkotettu parveke. Kissoilla on jatkuvasti pääsyy kaikkiin asuntomme huoneisiin sekä molempiin kylpyhuoneisiin, parvekkeelle kissat pääsevät sään salliessa.

Harrastan kissanäyttelyitä kuuden kissan kanssa, Lula ei käy näyttelyissä. Vuoden 2018 pääsiäisenä Kelmistä tuli Göteborgissa Scandinavian Winner - Kelmi oli ainoa suomalainen voittajakissa.

Opiskelen tradenomiksi Laurea ammattikorkeakoulussa sekä työskentelen yrittäjänä kissatarvikealalla. Yritykseni Kattipuoti on perustettu vuoden 2007 helmikuussa.

Erityisesti mielenkiintoni kohteina ovat kissojen käyttäytyminen sekä kissojen värit. Sydäntäni lähellä ovat löytökissat ja kissoistamme vain Peku ja Ninja eivät ole löytökissataustaisia. Rakkauteni ovat virolaiset kotikissat, jotka ovat huomattavasti vilkkaampia kuin suomalaiset kotikissat. Meillä asuvista kissoista ainoastaan Ninja on suomalainen maatiaiskissa, muut ovat virolaisia löytökissoja.